J-O-S. Jos. Kolmen kirjaimen sana joka määrittää ehtoja elämäämme. Pieni sana jolla on suuri merkitys. ”Saat jälkkäriä jos syöt ruokasi kunnolla”, “Huomaakohan _just se_ mut jos pukeudun tänään tähän?”, “Mitä jos mä en onnistu?”, “Entä jos mä en kelpaakaan tällaisena?”.

Kaaduin itse tähän samaan jos-ansaan. Kipuilin moneen kertaan jo viikolla sitä mitä sanoisin vuoden ensimmäisen päivänavauksen lähestyessä. Kirjoitin, deletoin, kirjoitin, deletoin. Arvioin. Deletoin lisää. “Ei kukaan niitä kuuntele kuitenkaan”, lohdutti mm. mieheni yrittäen saada stressitasoni hieman alemmas. Hah, kyllähän kuuntelee! Minä ainakin kuuntelin kun tuttu työntekijä avasi sanaisen arkkunsa. Eli ainakin kaksi ihmistä todennäköisesti kuunteli minua tänäkin aamuna. Asiaa kyllä oli yli tarpeen, mutta miten tiivistää se maksimissaan seitsemään minuuttiin, musiikin kanssa? “Entä jos tää ei vaan ole hyvä? Entä jos mä en saa aikaan hyvää päivänavausta?”

Usein kun yrittää itse kaikkein kovimmin, pettyy pahimmin. Näin kävi minullekin. Kirjoitin kaksi tuntia (!!!) seitsemän minuutin juttua, johon en ollut lainkaan tyytyväinen. Iltasella tapasin muutaman ystäväni ja stressitaso laski. Kotimatkalla, ruuhkabussissa Jumala antoi minulle sanat. Ja biisin. Paloin halusta kirjoittaa päivänavauksen auki siinä ja heti, musiikkikin löytyi omalta soittimelta kuin tarjottimella. Kotona hyökkäsin ensimmäisenä läppärin ääreen ja annoin sanojen tulla. Vajaassa kymmenessä minuutissa olin saanut aikaan hyvän ja ajankohtaisen päivänavauksen, juuri niille ihmisille joita onkin tarkoitus kohdata.

Kirjoitin Facebookkiin seuraavan statuksen: Jumalalla on kuulkaas hyvä huumorintaju. Oon kipuillut tässä ehkä kaksi päivää mitä huomenna pitäs sanoa päivänavauksessa, sain aikaiseksikin sellasen huonon version tänään toimistolla. Noh, pitihän sen Flown tulla ruuhkabussissa matkalla kotiin ja hienohan siitä tuli. Niin, ei me tehdä tätä työtä omalla ajalla vaan Jumalan. Kiitos muistutuksesta.

Niin. Vaikka me kuinka yrittäisimme tehdä jutut oman pään mukaan, Jumalan ajan mukaan täällä eletään. Sen kun muistaisi useammin, edes kirkon töissä. Onneksi Jumala muistuttaa tästä aika ajoin. Kiitos siitä.

Muuten, jos aika Jumalan kanssa kiinnostaa niin käy kokeilemassa torstai-iltoja Kulmalla. Olemme palanneet yhteiseen messunviettoajatukseen ja jatkamme siitä hengellisellä pohdinnalla iltaa. Samoin perjantaissa alkaa Perjantain Startti, klo 18-19 oleva sisällöllinen pläjäys. Tervetuloa tarkistamaan tarjonta jo tällä viikolla!