Tällä hetkellä vastaisin otsikon kysymykseen Kent, Nightwish, ja sitten tosimonta uutta(?) gospelbändiä: kls., Idän Ihmeet, Katajainen Kansa, Skillet, Anton Laurila, Hillsong, GodFM, … Ihan mahtavaa että vanhojen hyvien suosikkien (Pro Fide, Juha Tapion vanhat, Chariots, Syvä Sininen, The Rain, Terapia, Olli Helenius, …) rinnalle on löytynyt vino pino uusia!

Olen nimittäin viime aikoina paljon pohtinut musiikin merkitystä, sanojen merkitystä. Tajunnut, että gospelmusiikilla on ollut iso osansa siinä että itse olen edelleen uskossa ja kirkon töissä. Jumala on hoitanut, puhutellut ja pitänyt musta kiinni gospelmusiikin (erityisesti Pro Fiden) kautta. Aina ei ole jaksanut tarttua Raamattuun, ei ole ollut sanoja rukoilla, eikä ehtoolliselle tai seurakuntaan ole tullut lähdettyä. Mutta musiikki on soinut, rohkaissut, kantanut ja koskettanut. Sillä on väliä millä itseämme ”ruokimme”.

Työkaverini Markus julkaisi fb:ssä tähän osuvasti sopivan pienen tarinan: Intiaani keskusteli lapsenlapsensa kanssa. Hän sanoi: “Kaikissa meissä asuu kaksi taistelevaa sutta. Toinen niistä on paha. Se on viha, pelko, kateus, mustasukkaisuus, suru, ylimielisyys, itsesääli ja valhe. Toinen on hyvä. Se on ilo, rauha, rakkaus, toivo, tyyneys, nöyryys, hyväntahtoisuus, empatia, totuus ja luottamus “. “Kumpi susi voittaa?”, kysyi lapsi. “Se, jota ruokit”, vastasi vanhus.

Ruokitko itseäsi musiikilla (tai Raamatun sanalla, ehtoollisella, rukouksella..) joka tunnustaa Jumalan kaikkivaltiuden, puhuttelee synneistämme, lohduttaa murheellista, kehottaa lähimmäisen rakastamiseen ja julistaa evankeliumia, vai musiikkia joka kehottaa itsekkyyteen, toisten hyväksikäyttöön, pettämiseen, kuolemaan, elämän tarkoituksettomuuteen?

Tässä pieni ”välipala” hyvää ruokaa (by GodFM): ”Oon ettiny, yritän löytää, enemmä sua, enemmän itteni nöyrän tahdon kaikis tilanteis pitää, et voisit vaikuttaa enemmän mun sisäl. Sitä tarvitsen, se ravitsee mun sieluni mut mikä hallitsee. Jos se et oo sä, kaikki paha joka tulee mun sydämestä. Siks tarviin enemmän, enemmän sua elämä löytyy sun verestäs. Siihen turvaan, siihen suuntaan joka antoi henkensä. Syntini sovitit, teit mut uudeks annoit henkes vakuudeks. Täst kertoo enemmän, ettei jäis kuulematta keneltkää. Enemmän kaipaan, enemmän sua, vähemmän mua, laske henkes ylleni. Enemmän kaipaan, enemmän sua vähemmän, mua käytä mua päällä maan.”

Ja iltapalaksi Katajaista Kansaa: ” Vaikka vaeltaisin vaarojen varjoissa, en minä pelkäisi mitään pahuutta, sillä sielläkin sinä olet lähellä, mahtavalla kädelläsi turvaat takaa ja edestä, sinun vitsas ja sauvas aamusta iltaan tulee ja suojaa kulkijaa.”

Ottakaapa kuunteluun, musan kanssa iskevät vielä aika paljon paremmin!

Kirkon nuorisopäivät on kevään paras reissu 4.-6.5.2012. Luvassa on kaikenlaista makeeta toimintaa ja reissu päättyy ensin huvipuistomessuun ja Särkänniemen kierrokselle. Me ollaan menossa lauantain ja sunnuntain ajaksi, joten päästään pitämään hauskaa pidemmän kaavan kautta! Ihan parasta!

Jos kiinnostuit, Annukka antaa lisätietoja ja ainahan voit käyttää suoralinkkiä sivustoon: yhdenhinnalla.fi. Ja hei, tää on supermakee juttu.

Se ei ole ehkä kaikkein raflaavimman näköinen, eikä siitä huou keskustelun intensiivisyys, mutta siitä kyllä huomaa mitä torstaina keskusteltiin. Pohdittiin sitä, mikä on uskon henkilökohtaisen ja yhteisöllisen puolen keskinäinen suhde. Pohdittiin, mitä usko oikeastaan sisältää, mikä on vähimmäismääritelmä sille, että voidaan sanoa uskovamme Kristinuskon mukaan. Pohdittiin, miten itse voi vaikuttaa siihen, että uskonelämä messussakin saa otteen. Näitä ja kaikenlaista muuta.

Kiinnostaako asioiden syvempi kelaaminen? Mitä merkitystä asioilla ja uskonelämällä ihan oikeesti on? Tule torstain iltamessuun ja messujatkoille!

Kirkon nuorisopäivillä järjestetään kilpailu, jossa kilpailevat enintään 4-minuuttiset videot teemalla “Yhden hinnalla”. Kiinnostaako videon tekeminen ja ideoiminen?

Seurakunta tarjoaa tukea tarvittaessa. Meiltä saat jeesiä käsikirjoituksen tuunaamiseen, kameran lainaan, tehokkaan mäkin ja hyvät editointisoftat jälkikäsittelyyn. Tarviit siis vaan idean ja porukan sitä toteuttamaan! Ja vaikka olisitkin vain yksin kiinnostunut aiheesta, ota yhteyttä Jussiin (yhteystiedot tiimi-sivulla) joka tarvittaessa koordinoi yhteistyötä. Videon täytyy olla valmis ja toimitettu kilpailutoimikunnalle viimeistään 31.3.2012.

Lisää tietoa skaban palkinnoista, säännöistä ja sisällöstä osoitteesta http://yhdenhinnalla.fi/10.

Jumalan etsintä on varmaan kaikkein lähimpänä tuota viimeistä. Molemmissa tapauksissa etsimme rakkautta, eikä meillä välttämättä ole kovin tarkkaa tietoa siitä, kuka etsintämme kohde on. Tiedämme olevamme oikean henkilön äärellä vasta löydettyämme sen.

Kuten oman kumppanin etsimisessä, Jumalaakaan etsiessämme emme välttämättä välittömästi löydä sitä oikeaa. Kaipuumme johonkin meitä suurempaan vie meitä moneen paikkaan. Saatamme tutkia erilaisia filosofioita, saatamme tukeutua muihin uskontoihin. Löydämme itsemme ehkä jonkin poliittisen ideologian ääreltä, jonka ajattelemme täyttävän sitä aukkoa meissä, joka kaipaa johonkin korkeampaan. Jotkin meistä tukeutuvat rahan luomaan turvallisuuteen. Mutta ne ovat kaikki puolivillaisia ratkaisuja siihen etsintään. Ne kyllä täyttävät jotain, mutta eivät täysin. Jotain jää puuttumaan – nimittäin tämän etsinnän tapauksessa siihen liittyy myös kutsu Jumalan puolelta. Jumala lähestyy meitä ja vastaa siihen etsintään.

No ei meidän elämä toki yhtä pelkkää etsintää ole. Näyttää enemmänkin siltä, että meidän elämässä on aikoja, jolloin Jumala tuntuu erityisesti kutsuvan ja me vastaavasti tunnumme enemmän etsivän vastauksia niihin kaikkein merkittävimpiin kysymyksiin. Kuka minä olen, kuka Jumala on, onko juuri minun elämälläni merkitystä ja mikä se merkitys on.

Niinä aikoina, kun Jumala erityisesti tuntuu kutsuvan, se etsintä kannattaa käyttää hyväkseen. Sitä ei koskaan tiedä, mihin meidän elämämme vie. Jumalan kutsua kun ei saa nauhalle, jotta sitten sen voisi pikakelata mp3-soittimesta juuri ennen kuolemaansa. Älä siis heitä hukkaan sitä tilaisuutta, kun sinua kutsutaan etsimään. Monet muut vähemmän tärkeät asiat elämässämme voivat kyllä odottaa ja niistä saamme silti nauttia. Etsintään ja Jumalan kutsuun kannattaa tarttua heti, kun sen tunnistaa.

Vuoden 2012 apuraha on tarkoitettu kristillisen uskon pohjalta nousevan yhteislauluperinteen vahvistamiseen. Sitä voivat hakea alle 30-vuotiaat säveltäjät ja sanoittajat.

Onko sinulla unelma, jonka haluat toteuttaa? Liittyykö se yhteislauluihin? Tai lähetystyöhön? Kerro unelmastasi vapaamuotoisessa hakemuksessa ja liitä mukaan 1-2 ennen julkaisematonta laulua (nuotti + demonauha). Tänä vuonna haussa on 2500 euroa, joka voidaan myös jakaa useamman hakijan kesken.

Lähetä hakemuksesi 30.3.2012 mennessä osoitteella
Musiikkisihteeri Päivi Mattila, Suomen Lähetysseura, PL 154, 00141 Helsinki.
Sähköpostiosoite: paivi (.) mattila (at) mission (.) fi
Liitä mukaan nimesi, osoitteesi, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi.
Lisätietoja: www.mission.fi/apuraha
Työnäytteitä ei palauteta.
Apuraha jaetaan Valtakunnallisilla lähetysjuhlilla Haminassa,
Idän ihmeiden ja Exitin yhteisessä konsertissa, lauantaina 9.6.2012 klo 21.00 Hamina Bastionissa.

J-O-S. Jos. Kolmen kirjaimen sana joka määrittää ehtoja elämäämme. Pieni sana jolla on suuri merkitys. ”Saat jälkkäriä jos syöt ruokasi kunnolla”, “Huomaakohan _just se_ mut jos pukeudun tänään tähän?”, “Mitä jos mä en onnistu?”, “Entä jos mä en kelpaakaan tällaisena?”.

Kaaduin itse tähän samaan jos-ansaan. Kipuilin moneen kertaan jo viikolla sitä mitä sanoisin vuoden ensimmäisen päivänavauksen lähestyessä. Kirjoitin, deletoin, kirjoitin, deletoin. Arvioin. Deletoin lisää. “Ei kukaan niitä kuuntele kuitenkaan”, lohdutti mm. mieheni yrittäen saada stressitasoni hieman alemmas. Hah, kyllähän kuuntelee! Minä ainakin kuuntelin kun tuttu työntekijä avasi sanaisen arkkunsa. Eli ainakin kaksi ihmistä todennäköisesti kuunteli minua tänäkin aamuna. Asiaa kyllä oli yli tarpeen, mutta miten tiivistää se maksimissaan seitsemään minuuttiin, musiikin kanssa? “Entä jos tää ei vaan ole hyvä? Entä jos mä en saa aikaan hyvää päivänavausta?”

Usein kun yrittää itse kaikkein kovimmin, pettyy pahimmin. Näin kävi minullekin. Kirjoitin kaksi tuntia (!!!) seitsemän minuutin juttua, johon en ollut lainkaan tyytyväinen. Iltasella tapasin muutaman ystäväni ja stressitaso laski. Kotimatkalla, ruuhkabussissa Jumala antoi minulle sanat. Ja biisin. Paloin halusta kirjoittaa päivänavauksen auki siinä ja heti, musiikkikin löytyi omalta soittimelta kuin tarjottimella. Kotona hyökkäsin ensimmäisenä läppärin ääreen ja annoin sanojen tulla. Vajaassa kymmenessä minuutissa olin saanut aikaan hyvän ja ajankohtaisen päivänavauksen, juuri niille ihmisille joita onkin tarkoitus kohdata.

Kirjoitin Facebookkiin seuraavan statuksen: Jumalalla on kuulkaas hyvä huumorintaju. Oon kipuillut tässä ehkä kaksi päivää mitä huomenna pitäs sanoa päivänavauksessa, sain aikaiseksikin sellasen huonon version tänään toimistolla. Noh, pitihän sen Flown tulla ruuhkabussissa matkalla kotiin ja hienohan siitä tuli. Niin, ei me tehdä tätä työtä omalla ajalla vaan Jumalan. Kiitos muistutuksesta.

Niin. Vaikka me kuinka yrittäisimme tehdä jutut oman pään mukaan, Jumalan ajan mukaan täällä eletään. Sen kun muistaisi useammin, edes kirkon töissä. Onneksi Jumala muistuttaa tästä aika ajoin. Kiitos siitä.

Muuten, jos aika Jumalan kanssa kiinnostaa niin käy kokeilemassa torstai-iltoja Kulmalla. Olemme palanneet yhteiseen messunviettoajatukseen ja jatkamme siitä hengellisellä pohdinnalla iltaa. Samoin perjantaissa alkaa Perjantain Startti, klo 18-19 oleva sisällöllinen pläjäys. Tervetuloa tarkistamaan tarjonta jo tällä viikolla!

Leirillä riittää varmasti talvista tekemistä, erityisesti, jos lunta on maassa ja mäessä. Totuttuun tapaan mukana on myös menoa ja meininkiä kaikille aisteille!

Molempien leirien hinta on 35€, sisaralennushinta 25€.

Lisätietoja voi kysellä työntekijöiltä.

Huom! Joistain ennakkotiedoista poiketen 5-8 luokkalaisten leiri on 18-20.02 ja 1-4 luokkalaisten 20.2-22.2

Talvimegis
Tarkoitettu kaikille 5-8 luokkalaisille!
Lähtö 18.2 klo 10.00 Olarin kirkolta
Paluu: 20.2 klo 17.30Olarin kirkolle
Ilmoittaudu mukaan 28.1-5.2.2012

Talvipuuhis
Tarkoitettu kaikille 1-4 luokkalaisille!
Lähtö: 20.2 klo 16.00 Olarin kirkolta
Paluu: 22.2 klo 17.30 Olarin kirkolle
Ilmoitaudu mukaan 28.1-5.2.2012

Kulman vuosi starttaa Olli Heleniuksen konsertilla 13.1. klo 19 reikäleipä!

Monessa liemessä keitetty muusikko Olli Helenius tunnettiin aiemmin bass’n Helen -yhtyeen rumpalina. Viime aikoina hän on tullut tunnetuksi Juha Tapion taustabändistä – jälleen rumpalina. Mies on ehtinyt kuitenkin paljon muutakin kuin kilistellä kannurivistön takana, ja häneltä on ilmestynyt lukuisia soololevyjäkin.

Fleimin haastattelussa Olli kertoo: “Mun identiteetti on nykyään eniten laulaja / lauluntekijä / bändin solisti. Toisaalta se riippuu tilanteesta. Aina kun soitan rumpuja, koen olevani 100-prosenttisesti rumpali ja teen sen täysillä. Mutta laulujen kirjoittaminen ja esiintyminen solistina ovat kuitenkin mun suurin roolini tällä hetkellä, sillä silloin pystyn kokonaisvaltaisemmin välittämään tunteitani, ajatuksiani ja uskoani.”

Keikka avaa myös kevään Gospelia Kansalle -sarjan. Tulevia keikkoja ovat Tera 10.2., Idän Ihmeet 27.4. ja HB 25.5. Ota gospelpassisi mukaan, tälläkin kerralla keikalla arvotaan artistin cd kaikkien ajoissa tulleiden kesken!

Be there or be neliö.

Ilta eteni. Olohuoneesta korjattiin lahjapapeririekaleet ja likaiset astiat. Vähitellen talo tyhjeni ja valoja vähennettiin. Kun sitten koitti nukkumaan menon aika, illan iloisuus vaihtui itkuisuudeksi. Väsymyksestään huolimatta lapsi ei saanut unesta kiinni. Oireet olivat selvät: korvatulehdus. Siinä sitä sitten heijattiin, laulettiin ja paijattiin kuusenkynttilöiden loisteessa pientä väsynyttä lasta. Aatto vaihtui joulupäiväksi ilman mainittavaa unta. Eihän tämä suinkaan perheessä ollut ensimmäinen valvottu yö. Pikemmin jouluyö kuvasi hyvin kuluneita kuukausia. Väsytti, säälitti ja välillä ärsyttikin. Toisaalta tässä yössä oli jotain ikimuistoista ja kaunista. Vaikka paimenia tai tietäjiä ei luonamme vieraillutkaan, ensimmäisen joulun tunnelma oli jotenkin läsnä. Ihme on keskellemme, käsivarsillamme. Ehkä se ensimmäinen jouluyökään ei ollut aivan niin idyllinen kuin Luukas antaa ymmärtää.